Näyttelyt -Exhibitions

Ranta piirtää viivaa
Grafiikanpaja Talli ry:n ryhmänäyttely
Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna, Helsinki
22.3.-15.4.2018

yleiskuvarant18

Onni
Herätessäni unesi äärellä
ojensin käteni hengitystäsi kohden,
niinkuin väsynyt vaeltaja öisellä aavikolla
ojentaa iloiten kätensä
päin nuotiotulta.

Viiden monotypian sarja on nimetty Katri Valan runon, Onni; mukaan. Se on kokoelmasta Paluu. Runoja. Porvoo: WSOY, 1934.

 

Varjo
Maalauksia epävarmuuden ajasta
Taidekeskus Väinölä, Varkaus
2.2.-28.2.2018

näyttelykuva11

Näyttelyni koostuu öljyväri- ja temperamaalauksista. Töiden lähtökohtana on ollut Suomen sisällissota 1918.

Maalaukseni ovat abstrakteja. Vaikka töissäni voi aistia horisontin olemassa olon, ne eivät ole maisemamaalauksia. Niiden keskeinen sisältö on väri. Taidekeskus Väinölässä esillä olevat maalaukset kuvaavat sodanajan ihmisen pelonsekaista epävarmuutta. Tästä kertoo se, että maalaukset ovat toisiinsa nähden erikokoisia ja joissakin töissä värit ovat tummia ja murrettuja. Nyt kun on kulunut sata vuotta sisällissodasta, se näyttäytyy yhä julmana ja kauheana. Sisällissodan perinnöksi jäi punaisten aiheellinen epäluulo valkoisia kohtaan ja valkoisten ilmeinen häpeä, jota on peitelty monin tavoin, vähätellen ja tietoisesti unohtaen.

Kuten Professori Hannu Itkonen kirjoittaa näyttelyjulkaisun esseessään Maailma on myös värejä – punainen ja valkoinenkin, maailmaa ei voi nähdä vain kaksivärisenä, punaisena ja valkoisena. Se on kaiken värinen, murrettu ja kirkas.

Vieri
maalauksia
Kirnu, Galleria Uusi Kipinä, Lahti
12.7.-30.7.2017

IMG_2017_ripustus1

 

Samanaikaisuus, erilaisuus, sivullisuus

Näyttelyn nimi Vieri tarkoittaa lähellä olemista ja rinnakkaisuutta. Se voi olla myös kehotus liikkeeseen.

Näyttelyn maalauksia tehdessäni mietin samanaikaisuutta ja erilaisuutta filosofi Yrjö Kallisen ja kirjailija Marcel Proustin kautta. Ajatellessani Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -kirjasarjaa yhtenä lähtökohtana näyttelylle, mielessäni oli menneisyyteen liittyvä tarkka havainnointi, huolista vapaa viileä sivullisuus. Proustia viisitoista vuotta nuorempi Kallinen taas toimii, näin ajan takaa huomioituna, aivan toisin. Hän hyppää mukaan toimintaan unohtaen ulkopuoliset ja sivustakatsojat. Kallinen on vakaumuksen mies jonka toimintaa ohjaa syvä humanismi.

Näyttelyn teemana on ajan jatkuvuus ja katoavuus. Miten saada kiinni nyt -hetkestä menettämättä yhteyttä menneeseen ja rohkeaa luottamusta tulevaan.

 

Olipa kerran tehdas
Arabianrannan kirjasto, marraskuu 2016

olipakerrantehdas1w
Olipa kerran tehdas jatkaa näyttelyideni sarjaa, joissa pohditaan savupiipputeollisuuden katoamista Suomesta. Esillä olevat maalaukset ovat sidoksissa Arabian historiaan tehdaskaupunginosana.

Mitä tapahtuu tehtaalle, kun se ei enää ole tehdas? Piippua ei voi kaataa, koska se on täynnä saasteita. Itse tehdasrakennus on jo osa ihmisten rakasta maisemaa. Onko tehdas vain kulissi?
Vai onko tehdas muistomerkki työlle?
Mutta silloin kun 142-vuotiaassa tehtaassa oli vielä paljon työläisiä olivat he valmiit kaatamaan vaikka maan hallituksen, kuten Arabian tehtaan kommunistit vuonna 1948. Ratsupoliisit hajottivat lakon ja SAK tuomitsi työtaistelun. Vielä 2011 Arabian tehtaan työläiset osoittivat mieltään 95 työpaikan vähentämisestä. Kun johto sitten päätti lopettaa tuotannon, toivat työläiset tehtaan eteen hautakynttilöitä.
Forssan puoluekokouksesta on 113 vuotta. Nyt on tilaa uusille vaatimuksille. Olkoon se sitten puhdas luonto kaikille.

 

The Party, Galerie Pleiku, Berlin
16.8.2016-27.8.2016

pleikupieniw

The title is an obvious play on words. A party is a political entity or an act of celebration.

”The political theme of this exhibition came to me when I was in a library browsing through some books about the DDR. In the books, everybody was laughing. Work seemed easy, without toil, almost like having a party. But the state became paranoid and suspicious of its` own citizens and the citizens lost their faith on ideals. Or maybe it is the other way around.

Both meanings of the word, an all-powerful party leading the society and a merry festivity get an abstract representation in my oilpaintings. In my
canvases, reds and turquoises with their energetic feel form a recurrent pair of colors.

Inspiration for naming the works came from browsing through the minutes of the famous 1903  party conference proceedings of the Social Democratic Party in Finland. Fundamental idea of  the conference was that Without demands there won’t be any improvements..

A life without a holiday is like a long journey without an inn to rest at.  So we should party every now and then. There was a cheerful bustle of the crowd.  The party gets a happy start when you join in with friendly, open mind.  But then again, Nobody really cares if you don’t go to the Party.”

——–

”Der Titel ist ein offensichtliches Wortspiel. Eine Party wird als eine politische Organisation sowie Akt des friedlichen Zusammenseins definiert.

Das Thema dieser politischen Veranstaltung fiel mir ein, als ich nachts nach Büchern über die DDR in einer Bibliothek stöberte. In den Büchern waren alle am lachen. Arbeit schien einfach zu sein ohne irgendeine Art von Anstrengung Es schien fast so als wäre eine Party am gange. Der Staat wurde paranoid und verdächtigte seine eigenen Einwohner, welche daraufhin ihren Glauben und mit dem Glauben auch ihre Hoffnung verlierten. Vielleicht war es aber auch genau andersrum.

Beide Bedeutungen des Wortes Party, die allmächtige,  die Gesellschaft führende Partei und das friedliche Feiern unter Gleichgesinnten, wurden in meinem Öl- Gemälde auf  abstrakte Art und Weise verewigt. Die energetischen Farben rot und turkise formen ein rekurentes Farbenspiel in meinem Gemälde.

Die Inspiration für meine Arbeit kam mir als ich durch die berühmten Protokolle der 1903 stattgefundenen Geschenisse der Sozial Demokratischen Partei stöberte. Einer der fundamentalen Ideen der Konferenz war, dass es ohne Forderungen keine Verbesserungen geben wird.

Ein Leben ohne Urlaub ist wie eine lange Reise ohne Raststädte. Deswegen sollten wir hin und wieder feiern. Ein fröhliches Getummel machte sich unter den Menschen breit.
Ein heiterer Start in die Feier ist garantiert sobald man auf gut gelaunte, offene Menschen trifft aber auch wenn du nicht zur Party erscheinen solltest, interessiert es keinen.”

 

 

Haalean punainen linnoitus, Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna, Helsinki
17.9.-11.10.2015
 

rantakasarmi11

 

Rantakasarmin töiden lähtökohta on Suomenlinna ja sen historian kerrostumat: linnoitus, herrasmiessotilaat ja kulttuurielämä, mielipidevangit, varuskunta, avovankila, kulttuurityö, taidekoulutus, rakennuskannan pelastus, kaupunkilaisten puisto, turistiattraktio.

Maisema on kaksiulotteinen pinta ja ympäristöstä noukittu väri. Väriin liittyy kertomus: kuolemaantuomittujen sellin oven harmaa. Venäläiskasarmin okra. Upseerien asuintalon vaaleanpunainen vai onko se sittenkin Kreikan parlamenttitalo iltapäivän valossa uutistoimittajan selän takana?

rantakasarmi

Pale Red Fortress 

Starting point for the works is the Suomenlinna  fortress and its historical layers: the fortifications, the gentleman soldiers and cultural life, prisoners of conscience, the garrison, the open prison, cultural work, art education, preservation of historic buildings, urban park, tourist attraction.

Landscape is a two-dimensional surface and a color picked out of the subject matter.  Color is associated with the subject:  the Gray of the death row cell doors. Russian barracks in Ochre. Officers’ residential building in Pink. Or is it the Greek Parliament Building in the afternoon light behind the news reporter’s back?

rantakasarmin2015nw

 

Matka horisonttiin

P-Galleria, Pori, 14.11.-30.11.2014

olen hyvin pahoillani 1, öljy kankaalle, 88 x100 cm, 2014
olen hyvin pahoillani 1, öljy kankaalle, 88 x100 cm, 2014

Näyttelyn nimi viittaa Ahvenanmaalaiseen Kökarin kuntaan,  jossa olen työskennellyt eri vuoden aikoina monia vuosia.

Teossarja: ”olen hyvin pahoillani”, kertoo viime kesäisistä myrkkypäästöistä Kokemäenjokeen. Päästöt johtivat kala- ja simpukkakuolemiin. Tapahtuman jälkeen tehtaiden vastuuhenkilöt sanoivat:”olen hyvin pahoillani.”

Rautaoksidia

Galleria Pirkko-Liisa Topelius 5.3.-30.3.2014

Rautaoksidia 1
Rautaoksidia 1, tempera kankaalle, 105 cm x 115 cm, 2014

Rautaoksidi on ruosteenpunainen väripigmentti. Se pyrkii hallitsemaan koko maalausta. Olen käyttänyt sitä useissa nyt esillä olevissa temperamaalauksissa. Abstraktit maalaukset ovat pohdintaa väristä niin, että se saa aikaan jopa poliittisia sisältöjä. Kahden maalauksen nimessä on lainaus Danten Jumalaisen näytelmän säkeistä (Eino Leinon suomennos 1912-14) ikään kuin muistutuksena kuolevaisuudesta ja piirileikkinä yhteisen tiedon kanssa.

Kaupunkikuvien sarjan lähtökohtana on muuttuva teollisuusmaisema. Maalaukset henkivät saastuttavan savupiipputeollisuuden hyvästijättöä ja muutoksen jälkeensä jättämää autiutta. Ja kuitenkin kaasulaitoksesta tulee kulttuurikeskus ja pääkonttorista oppilaitos. Italo Calvinoa lainaten: ”Lyhyesti sanottuna menetelmäni pyrkii yhdistämään kuvien omaehtoisen synnyn ja loogisen ajattelun tarkoituksellisuuden.”

 

Kolme pistettä – muita kertomuksia

Stoan Galleria 11.12.13-1.4.14

Maalausteni nimet avaavat käsitteellisen ja kerronnallisen ulottuvuuden. Kovero -niminen maalaus viittaa Itä-Karjalassa jatkosodan aikana sijainneeseen keskitysleiriin. Korppi ja puutarha (Hyökkäys) luo kuvallisen muistuman sommittelunsa avulla. ”Säriseviä, kiireisiä päiviä”  maalauksen nimi on irrallinen lainaus Paul Austerin ja J.M. Coetzeen kirjeromaanista Tässä ja nyt (2013).

Kolme pistettä ja muita kertomuksia -näyttelyn öljyvärimaalauksieni kaksiulotteisen pinnan voi nähdä abstrahoituneena maisemana. Näkemisen, ymmärtämisen ja löytämisen yhteys on järjestetty uudelleen maalauksiksi.

 

 Ajatusviiva ja muita välimerkkejä

Stoan Galleria 11.12.13-1.4.14

Unohtuneet maisemat

Lasipalatsin Akkuna -näyttelytilassa 30.9.-13.10.2013

Somnium

Gardenia, syksy 2012, Helsinki

 

 

Töitä

Köysiratagalleria, Turku 14.11.–23.11.2012

Pohdin mikä on tarpeeksi? Jo pienen pieni kosketus maalauspinnalla saa aikaan teoksen. Toisaalta haluan paljastaa maalatun pinnan alla olevan: pellavakankaan. Olemme jonkin paljon suuremman edessä. Pellavakankaan tekemiseen on osallistunut iso joukko ihmisiä: maanviljelijät, pellavakuidun työstäjät, kutojat ja tehdastyöläiset, kuljeksista huolehtijat, jälleenmyyjät ja vasta sitten minä, maalari. Tästä syystä olen nimennyt maalaukseni töiksi.

Näistä levyistä en luovu
 Turun Konservatorion kirjastossa ja Turun konserttitalossa keväällä 2012

Maalausteni lähtökohtana on usein jokin yhteiskunnallinen ilmiö. En kuitenkaan pyri kuvittamaan aihetta vaan aihe kulkee ajatuksena taustalla kuten Näistä levyistä en luovu –näyttelyssä. Esillä olleet 46 radiokuuntelemisen innoittamaa maalausta ovat satunnaisen kuulijan kunnianosoitus yhteiskunnallisesti tärkeälle instituutiolle, Yleisradiolle. Teosten nimi ja maalaus muodostavat käsitteellisen kokonaisuuden jonka jätän katsojan koettavaksi ja ymmärrettäväksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset